Mulla on kuulkaas taas tämä sama ongelma. Kuinka kalliita lahjoja voin ostaa ystävilleni? Juttu on kakspiippuinen, koska jos ostan liian kalliita lahjoja, tyypit luulee 1. mä leijun perheen rahoilla 2. niillä tulee sitten sellainen riittämättömyyden tunne tai jotain, en minä tiedä. Toisaalta jos ostan liian halpoja lahjoja, ihmiset tuhisee, että vaikka on rahaa muille jakaa niin ei voi edes kunnon lahjoja ostella. Eli tää lahjajuttu on hankala. Pitää varmaan vaan valita kahdesta pahasta parempi? 

Parhaalle kaverille ostin tänään korvakorut, sellaiset mukavat kultaiset. Saapa nähdä sitten mitä muille ostan. Jotain suklaatako? Ja suklaitakin on eri hintaisia. Jos hankin jotain Fazerin tai Maraboun tavallisia suklaita, ne eivät maksa paljon mitään, mutta taas jotain sveitsiläistä luxury-suklaata taas olisi hiukan hienostelevaa ostaa. On se vaikeaa. 

Muutenkin eräs ystäväni on jo sanonut, ettei hänellä ole rahaa ostella lahjoja kenellekään nyt jouluna. Olisko oikein olla ostamatta lahjaa vai ostaa kuitenkin? Plääh en jaksa enää miettiä näitä. Taidan ostaa heille viime tingassa jotain paremman laatuista suklaata. Ihan sama. Ajatushan on tärkein.

Pitääpä vielä ilmoittaa, että minä ostin (ostatin, äidilläni) tänään kahdet ihanat korvakorut ;). Sellaiset timanttihäkkyrät. Aivan loistavat. Vielä upeampi juttu on se, että minä siis harrastan hevostelua, eli ratsastelen ja sen sellaista.  Kuitenkin nyt on sellanen juttu, että olen alkanut himoitsemaan omaa hevosta, koska se olisi tietenkin kaikkien ratsastajien unelma. Kysäisin sitä äidiltäni (joka itsekin on hevosnaisia), ja äiti sanoi, että sopii :D. Mutta ei, en ole vastuuton, vaan minä mietin asiaa vielä ja juttelen kavereideni kanssa, jotka ratsastavat. Hevosesta tulisi tietysti iloa tosi paljon, mutta entäs jos se sairastuu? Tai jotain muuta? 

Musta tuntuu, että päädyn kuitenkin ostamaan jossain vaiheessa jonkun hevosen.Upeaa joulunodotusta muillekin.